Vuoden 1935 lainvalmistelukunnan ehdotuksessa todetaan testamentin tulkinnasta muun muassa seuraavalla tavalla: ”Nyttemmin on kuitenkin vallitsevana se mielipide, että testamenttia on, mikäli testamentintekijän tarkoitus saadaan selvitetyksi,… Lue lisää »Testamentin tulkinnasta
Henkilön kuollessa häneltä jäänyt omaisuus jaetaan lähes poikkeuksetta tasan hänen lastensa kesken, jos henkilö ei ole testamentilla toisin määrännyt. Jos henkilö on testamentannut omaisuutensa kokonaan… Lue lisää »Lapsen oikeus perintöön – perillisen lakiosaoikeus
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslaki) 6.2 §:n mukaan, jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista… Lue lisää »Läheinen tai laillinen edustaja päättämässä henkilön hoidosta
Perintökaaren 10:3:n mukaan henkilö, joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia normaalimuodossa, saa tehdä sen hätätilatestamenttina suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä… Lue lisää »Hätätilatestamentti
On mahdollista, että ositusperusteen syntyhetken ja osituksen välisenä aikana toinen ositustaho pyrkii hukkamaan omaisuutta toisen vahingoksi. Avioliittolain (AL) vastikesäännöksiä tai AL 40a §:ää ei voida… Lue lisää »Restituutioperiaate lesken suojana
Lahjoitettaessa kiinteistöä tulee huomioida maakaaren sääntely. Maakaaren 2 luvun 1 §:n perusteella lahjakirjasta on käytävä ilmi lahjoitustarkoitus, lahjoitettava kiinteistö sekä lahjoittaja ja lahjoituksen saaja. Myyjän… Lue lisää »Kiinteistön lahjoittaminen
Perintökaaren (40/1965, PK) 13 luvun 1 §:n mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi muun muassa, jos testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentin… Lue lisää »Dementoituvan henkilön testamentintekokelpoisuus
Varsinainen valtuutettu ei voi edustaa päämiestään esteellisyystilanteissa. Muun muassa tästä johtuen edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 4.1 §:n mukaan valtuuttaja voi nimetä varavaltuutetun. Saman säännöksen nojalla valtuuttaja… Lue lisää »Varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun roolit edunvalvontavaltuutuksessa
Vahingonkorvauslain (VahL) nojalla korvattavia vahingon lajeja ovat henkilövahinko, esinevahinko ja kärsimys sekä niin sanottu puhdas varallisuusvahinko. Puhdas varallisuusvahinko on kyseessä silloin, kun vahinko ei ole… Lue lisää »Kärsimyksen korvaamisesta loukkaustilanteissa
Kokemukseni perusteella arkisetkin kaikkia koskettavat asiat etääntyvät, kun niihin liittyy oikeudellisia kysymyksiä. Esimerkiksi omaan aiempaan työhöni liittyen olen nyt huomannut, että lakitasoiset säännöksetkin olivat jääneet… Lue lisää »Tulevaisuutta ajatellen
