Jos ensin kuollut puoliso on antanut avioliiton aikana perintökaaren (PK) 6 luvussa tarkoitetun ennakkoperinnön, heikentää lahjoitus lesken asemaa, jos sitä ei oteta huomioon jäämistöosituksessa.
Ennakkoperintö on ei-tavanomainen lahja, jonka perittävä on antanut eläessään rintaperilliselleen ja joka on otettava huomioon laskennallisena lisäyksenä määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisen arvomääräistä perintöosaa. Ennakkoperintö (lahja) arvostetaan pääsääntöisesti vastaanottohetken mukaan.
Rintaperillisen saama lahja oletetaan ennakkoperinnöksi, jos muuta ei ole määrätty tai muuta ei olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun. Muun perillisen kuin rintaperillisen saamaa lahjaa ei oleteta ennakkoperinnöksi, ellei perittävä ole muuta määrännyt tai olosuhteista ei ole pääteltävissä, että perittävä on tarkoittanut luovutuksen ennakkoperinnöksi. Ennakkoperintöä koskevan sääntelyn taustalla on ajatus siitä, että perittävän viimesijainen tarkoitus on kohdella perillisiä tasapuolisesti.
Ennakkoperintö jäämistöosituksessa
Avioliittolain (AL) 94 a §:n mukaan ennakkoperintö otetaan huomioon ensiksi kuolleen puolison jälkeen toimitettavassa osituksessa, jos ennakkoperintö on annettu avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta (AO-omaisuus) puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle.
Tällainen ennakkoperintö on vähennettävä jäämistöosituksessa perillisille tulevasta osuudesta myös silloin, kun ennakkoperinnön on antanut leski.
Kyseessä oleva ennakkoperintövastike huomioidaan osituksessa kahdessa vaiheessa. Ensin ennakkoperintö lisätään laskennallisesti ennakon antajan AO-omaisuuden säästöön. Tämän jälkeen ositus toimitetaan normaalisti ja ennakkoperinnön arvo vähennetään perillisille tulevasta osasta. AL 94a §:ää ei sovelleta suosiolahjaan, eikä testamenttiin rinnastuvaan lahjaan.
Esimerkki: P kuolee. Häneltä jää leski L ja yhteiset rintaperilliset A, B ja C. Omaisuutta P:ltä jää 400 000 euroa ja L:ltä 120 000 euroa. Leski on P:n elinaikana antanut A:lle 80 000 euron ennakkoperinnön. Kaikki P:n ja L:n omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Osituslaskelmassa ennakkoperintö lisätään ensin sen antajan eli L:n AO-omaisuuden säästöön. Tämän jälkeen lasketaan laskennalliset avio-osat. Annettu ennakkoperintö vähennetään ensiksi kuolleen eli P:n avio-osasta.
AO-omaisuus:
P:llä 400 000 €
L:llä 200 000 € (120 000 + 80 000)
AO-omaisuuden säästö yhteensä 600 000 €
Avio-osa 300 000 €
P:n avio-osasta vähennetään annettu ennakkoperintö 80 000 €, vaikka sen on antanut leski.
Leski saa P:n jäämistöstä tasinkoa 180 000 €.
Perittävän jäämistöön jää 220 000 €. (A saa 20 000 €, B ja C saavat 100 000 €)
Ennakkoperintösäännöstön tahdonvaltaisuudesta voidaan katsoa seuraavan, että perittävä voi halutessaan määrätä, että lahjaa ei tule ottaa huomioon perillisten välisessä perinnönjaossa, mutta se on otettava huomioon jäämistöosituksessa. Näin perittävä voi turvata lesken asemaa.
Leski voi vaatia ennakkoperintövastikkeen huomioon ottamista jäämistöosituksessa siitä riippumatta, vetoavatko lahjan saajan perilliskumppanit ennakkoperintöön perinnönjaossa. Toisaalta lesken ratkaisu olla vaatimatta vastiketta jäämistöosituksessa ei estä perillisiä vaatimasta ennakkoperinnön huomioon ottamista perinnönjaossa.
AL 94a § soveltuu vain ennen perittävän kuolemaa annettuihin ennakkoperintöihin. Lesken on syytä ottaa tämä huomioon, koska hän ei saa perittävän kuoleman ja osituksen välisenä aikana ensin kuolleen perillisille antamistaan lahjoista AL 94a §:n mukaista kompensaatiota, vaikka hänen ositusasemansa voi huonontua restituutioperiaatteen (periaatteesta tammikuun 2021 artikkelissa) soveltamisen seurauksena.
