Kokemukseni perusteella arkisetkin kaikkia koskettavat asiat etääntyvät, kun niihin liittyy oikeudellisia kysymyksiä. Esimerkiksi omaan aiempaan työhöni liittyen olen nyt huomannut, että lakitasoiset säännöksetkin olivat jääneet minulla muiden asioiden jalkoihin ja näin ollen niiden noudattaminenkin oli ollut sattumanvaraista. Oikeudellinen ulottuvuus tekee valitettavan usein asioista vaikeasti lähestyttäviä, joten ne jäävät hoitamatta, ellei niiden hoitaminen ole aivan välttämätöntä.
Viimeisen vuoden aikana olen opiskellut laajalti perintöasioihin liittyviä kysymyksiä ja olen melko varma siitä, että suuri osa ihmisistä yhä edelleen maksaa perintöosuuksistaan ”ylimääräistä” veroa, koska aikanaan asiaa ei ole tullut selvitettyä tai perintöä vastaanotettaessa tulee tietämättä tehtyä verorasituksen kannalta vääriä ratkaisuja. Vielä ikävämpi tilanne mielestäni on, jos edunvalvontavaltuutus tai varsinkin hoitotahto ja elämänlaatutestamentti on jäänyt aikanaan tekemättä. Näillä ”asiakirjoilla” jokaisella on mahdollisuus varmistaa itselleen oman näköinen loppuelämä ja samalla helpottaa läheisten päätöksentekoa kaikkiin niin arkisiin kuin monimutkaisiin ja syvällisiin kysymyksiin liittyen.
