Etusivu » Artikkelit » Lapsen oikeus perintöön – perillisen lakiosaoikeus

Lapsen oikeus perintöön – perillisen lakiosaoikeus

  • tehnyt
Lapsen oikeus lakiosaan

Henkilön kuollessa häneltä jäänyt omaisuus jaetaan lähes poikkeuksetta tasan hänen lastensa kesken, jos henkilö ei ole testamentilla toisin määrännyt. Jos henkilö on testamentannut omaisuutensa kokonaan esimerkiksi jollekin yhteisölle, on hänen lapsillaan pääsääntöisesti kuitenkin oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosan arvosta eli puolet siitä arvosta minkä lapsi saisi, jos testamenttia ei olisi lainkaan tehty. Esimerkiksi kun perittävällä on kolme lasta, niin jokaisen lapsen lakiosa on ⅙ perittävän omaisuuden arvosta.

Perittävä on saattanut ennen kuolemaansa mm. lahjoittaa omaisuuttaan. Perillisellä on oikeus vaatia tiettyjen perittävän tekemien vastikkeettomien luovutusten huomioon ottamista perintöä jaettaessa. Tällaisia huomioon otettavia ”laskennallisia lisäyksiä” ovat perittävän antamat ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat sekä perittävän maksamat ylisuuret henkivakuutusmaksut.

Individuaaliperiaate

Perillinen ei saa automaattisesti lakiosaa itselleen, vaan jokaisen perillisen on itsenäisesti vaadittava lakiosaansa. Lakiosailmoitus on siten edellytys lakiosan saamiselle. Lakiosailmoitus on tehtävä testamentinsaajalle 6 kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Jokaisella perillisellä on itsenäinen valta päättää siitä, mitä edellä mainittuja laskennallisia lisäyksiä vaatii vai vaatiiko niitä lainkaan. Tämän johdosta lakiosista saattaa muodostua eri suuruisia. Laskennalliset lisäykset arvostetaan pääsääntöisesti niiden vastaanottohetken mukaiseen arvoon.


Esimerkki

P on testamentannut koko omaisuutensa (80 000 €) SPR:lle. P:ltä on jäänyt 4 rintaperillistä (lasta): A, B, C ja D, joten jokaisen lapsen lakiosa on 1/8. Reaalinen jäämistö on 80 000 €. P on eläessään antanut A:lle ennakkoperintönä 40 000 € ja siskolleen testamenttiin rinnastuvana lahjana 60 000 €.

A ja B eivät vaadi laskennallisia lisäyksiä huomioon otettaviksi, joten molempien arvomääräinen lakiosa on 1/8 x 80 000 € = 10 000 €. B saa jäämistöstä 10 000 €. A ei saa mitään, sillä hän on jo saanut ennakkoperintönä 40 000 €.

C vaatii laskennallisena lisäyksenä huomioon otettavaksi testamenttiin rinnastuvan lahjan 60 000 €. C:n arvomääräiseksi lakiosaksi tulee 1/8 x 140 000 € = 17 500 €. C saa siten jäämistöstä itselleen 17 500 €.

D vaatii laskennallisina lisäyksinä huomioon otettaviksi sekä ennakkoperinnön 40 000 € että testamenttiin rinnastuvan lahjan 60 000 €. D:n arvomääräiseksi lakiosaksi tulee 1/8 x 180 000 € = 22 500 €. D saa jäämistöstä itselleen 22 500 €.

SPR saa lopulta testamentin perusteella 30 000 € (80 000 – 10 000 – 17 500 – 22 500).


Jos perillinen ei voi toteuttaa lakiosaoikeuttaan reaalisesta jäämistöstä, hän voi nostaa täydennyskanteen sitä vastaan, jonka hyväksi perittävä on toiminut. Kanne on nostettava yhden vuoden kuluessa siitä, kun perillinen sai tiedon perittävän kuolemasta ja lakiosaa loukkaavasta oikeustoimesta – kuitenkin 10 vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.