Asiakirjojen laatiminen
Avioehto (160 € + Digi- ja väestötietoviraston perimä rekisteröintimaksu 65 €)
Avioehtosopimuksella voidaan määrätä omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimus voi olla osittainen tai totaalinen ja sen voi tehdä yksipuolisesti. Avioehtosopimus tulee tehdä, kuten testamenttikin, huolellisesti säännösten mukaisesti, jotta se on pätevä. Avioehdon voimaantulon ehtona on, että se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa.
Edunvalvontavaltuutus (180 €)
Edunvalvontavaltuutus perustuu lakiin edunvalvontavaltuutuksesta. Henkilö voi ennakoida mahdollista toimintakyvyn heikkenemistään valtuuttamalla valitsemansa henkilö huolehtimaan asioistaan. Valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutetun tulee huolellisesti valtuuttajan etua edistäen ja hänen mielipiteitään kuullen huolehtia valtuuttajan omaisuudesta. Edunvalvontavaltuutukseen voi ottaa vapaavalintaisia määräyksiä esimerkiksi lahjojen antamiseen liittyen. Henkilöä koskevissa asioissa (esim. asuminen ja hoito) valtuutetulla on toimivalta vain, jos valtuuttaja ei ymmärrä asian merkitystä. Valtuutettua valvoo Digi- ja väestötietovirasto.
Elämänlaatutestamentti (180 €)
Elämänlaatutestamentissa on mahdollisuus kertoa itselle tärkeät arkielämän asiat. Ilmaistut asiat tulee ottaa huomioon tilanteissa, joissa ei itse pysty enää ilmaisemaan omia toiveitaan. Elämänlaatutestamentti on toistaiseksi enemmän neuvoa-antava kuin oikeudellisesti sitova asiakirja. Käytännössä sen merkitys saattaa kuitenkin olla suuri henkilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta.
Hoitotahto eli hoitotestamentti (180 €)
Hoitotahdosta ei ole erillistä lakia. Hoitotahdon sitovuuden katsotaan perustuvan potilaslain 6 ja 8 §:iin. Näiden säännösten mukaan henkilön vakaasti ja pätevästi ilmaisema hoitotahto on otettava huomioon, eikä henkilölle saa antaa sellaista hoitoa, joka on vastoin hänen tahtoaan. Hoitotahto tulee liittää henkilön potilasasiakirjoihin.
Lahjakirja (160 €)
Verovapaita lahjoja voi antaa haluamalleen henkilölle yhteensä alle 5 000 euron arvosta joka kolmas vuosi. Tällöin lahjansaajan ei tarvitse tehdä veroilmoitusta, ellei Verohallinto sitä erikseen pyydä. Lahjan antamisessa on huolehdittava siitä, että se toteutetaan hyväksyttävän verosuunnittelun puitteissa, eikä siinä ”syyllistytä” veron kiertämiseen.
Osituskirja (alkaen 420 €)
Osituskirja sisältää vähintään molempien puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet ja niihin kohdistuvat velat. Netto-omaisuuksien pohjalta tehdään laskelmat molemmille tulevasta avio-osasta ja selvitetään mahdollinen tasingonmaksuvelvollisuus. Osituskirja sisältää tilityksen muodossa sopimuksen siitä, miten omaisuus puolisoiden tai kuolinpesän ja lesken kesken jaetaan. Osituskirjalla siten ”puretaan” puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jäämistöositus on tehtävä aina ennen perinnönjakoa.
Perinnönjakokirja (alkaen 420 €)
Perinnönjakokirjalla kuolinpesän omaisuus siirretään perillisille ja/tai testamentinsaajille. Jakokirjassa tulee muun muassa selvittää, mitä omaisuutta jaetaan, mikä on omaisuuden arvo, mitä kukin testamentinsaaja/perillinen saa ja mitä mahdollisesti jätetään jakamatta.
Perukirja (alkaen 420 €)
Perukirja on luettelo vainajan (ja lesken) omaisuudesta. Perukirja määrittää hyvin pitkälle sen, mikä on vainajalta jäänyttä varallisuutta ja mikä on varallisuuden arvo verotuksessa. Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta ja perukirja on annettava kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Verohallinnolle. Perukirjan tulee sisältää tiedot perinnönsaajista, sillä perintöverotus on perintöosuuden verotusta. Kuolinpesän osakasluettelon voi vahvistuttaa Digi- ja väestötietovirastossa oikeaksi. Varat ja velat arvostetaan kuolinhetken mukaan. Varojen arvostamisessa tukena voidaan käyttää mm. Verohallinnon ohjetta varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa sekä lakia varojen arvostamisesta verotuksessa. Kuolinpesän omaisuuden arvosta saa vähentää perunkirjoituksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.
Testamentti ja keskinäinen testamentti (180 €)
Testamentin avulla perittävä voi vaikuttaa siihen, miten perintö tullaan hänen jälkeensä jakamaan. Testamentti tulee laatia huolellisesti lain säännösten mukaisesti, jotta se on pätevä. Testamentilla on mahdollista vähentää perinnönsaajien verorasitusta. Erityisen tärkeä testamentti on avoliitossa eläville.
Keskinäisellä testamentilla yleensä puolisot määräävät samalla asiakirjalla, miten perintöä jaettaessa on toimittava toisen kuollessa.
Oikeudenkäynneissä ja neuvotteluissa avustaminen (200 €/h)
Avustamme yksityishenkilöitä perhe- ja perintöoikeudellisissa sekä sopimus- ja vahingonkorvausoikeudellisissa riita-asioissa. Tällaisia asioita ovat mm. ositukseen, perinnönjakoon, testamenttiin ja sopimusrikkomukseen sekä lapsen huoltoon, elatukseen ja tapaamisoikeuteen liittyvät riidat. Pyrimme hoitamaan kaikki riita-asiat mahdollisimman kustannustehokkaasti siten, että ongelmatilanne saadaan lopullisesti ratkaistua ja asiakkaalle aiheutuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen. Usein riita saadaan ratkaistua luottamuksellisten neuvottelujen avulla, eikä kannetta tarvitse nostaa.
Oikeudenkäyntiasioissa selvitämme asiakkaan mahdollisuuden saada valtion oikeusapua. Taloudellisesta tilanteesta riippuen valtion oikeusapu saattaa korvata palkkiomme osittain tai kokonaan. Lisäksi selvitämme asiakkaan vakuutukseen mahdollisesti sisältyvän oikeusturvavakuutuksen kattavuuden. Moniin kotivakuutuksiin sisältyy oikeusturvavakuutus, joka kattaa yleensä noin 85 % oikeudenkäyntikuluista.
Oikeudellinen neuvonta (180 €/h)
Jäämistösuunnittelu
Jäämistösuunnittelulla voidaan vaikuttaa mm. jaettavan omaisuuden määrään ja laatuun sekä siihen ketkä ovat edunsaajia, ja mitä he jäämistöstä tulevat saamaan. Mielestäni jäämistösuunnittelun lähtökohtana tulee olla omaisuuden omistajan (ja mahdollisesti tämän kumppanin ja muiden läheisten) ajatus siitä, miten hän haluaa omaisuutensa jakaa. Vasta tämän jälkeen aloitetaan sopivien oikeustoimien (testamentti, lahja, jne.) käyttöön ottamisen suunnittelu ja niihin liittyvien verorasitusten huomioiminen.
Jäämistö- ja avioero-ositus
Tavallisimmat ositusperusteet ovat puolison kuolema ja avioeroa koskevan asian vireilletulo. Ositus voidaan toteuttaa sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Osituksesta on laadittava osituskirja. Toimitusositukseen päädytään, jos osituksen osapuolet eivät saa aikaiseksi sopimusta osituksen toimittamisesta. Toimitusosituksen toteuttaa pesänjakaja, jonka tuomioistuin hakemuksen perusteella määrää. Sopimusosituksessa osapuolten on allekirjoitettava osituskirja ja kahden esteettömän henkilön on se todistettava oikeaksi. Osituksessa tapahtuu helposti oikeudenmenetyksiä, sillä ilman asiantuntemusta on vaikea tietää esimerkiksi sitä, millä tavoin vastikkeita vaatimalla voi parantaa omaa asemaansa. Osituksen sovittelu on mahdollinen, jos normaalien ositussääntöjen soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen tai siihen, että toinen osapuoli saa perusteetonta etua. Jäämistöosituksessa on hyvä huomioida mahdolliset tulevat omaisuuden myynnit. Myyntivoittoverotuksen kannalta on olennaista osata ”siirtää” oikeat omaisuuserät oikeille ositustahoille.
Kuolinpesän selvittäminen
Kuolinpesän osakkaat voivat keskenään hallita pesää ja selvittää sen perinnönjakoa varten. Pesän selvittämisessä on mahdollista ja usein hyödyllistäkin käyttää asiantuntija-apua. Oikeanlaisen asiantuntemuksen avulla saatetaan välttää pesänselvittäjän hallinto. Pesää selvitettäessä tulee muun muassa maksaa velat, tehdä sopimuksia velkojien kanssa, periä saamiset, irtisanoa sitoumukset ja panna täytäntöön legaatit.
Lapsen elatusapu
Lapsen elatuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaan vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Oikeusministeriön vuonna 2007 julkaisemassa ohjeessa lapsen elatusavun arvioimiseksi esitetään elatuslain säännösten tulkintaan perustuva malli siitä, miten elatusavun määrä voidaan laskea toisaalta lapsen elatuksen tarpeeseen ja toisaalta vanhempien elatuskykyyn vaikuttavien tekijöiden perusteella. Ohje soveltuu KKO:n mukaan tavanomaisissa tapauksissa myös tuomioistuimissa käytettäväksi. Koska ohje sisältää paljon harkinnanvaraisia kriteereitä, eikä se sovellu mekaanisesti noudatettavaksi poikkeuksellisissa tilanteissa, kannattaa asiantuntijan avulla varmistaa, että elatusavun määrä tulee oikein laskettua.
Perinnönjako
Jokaisella osakkaalla on oikeus vaatia jakoa, kun pesä on selvitetty. Pesän osakkaat voivat itse toimittaa perinnönjaon (sopimusjako) tai sen voi toimittaa tuomioistuimen määräämä pesänjakaja. Pesänjakajan määräystä voivat hakea pesän osakkaat, perintöosuuden luovutuksensaaja, leski ja avustukseen oikeutettu henkilö. Samoin kuin pesän selvittämisessä myös perinnönjaossa kannattaa usein käyttää asiantuntija-apua. Perinnönjaosta tulee laatia jakokirja, josta ilmenee jako-osakkaiden nimet, osakkuuden perusta, jako-osuuksien suhteellinen suuruus ja se, mitä kukin on saanut jaossa. Sopimusjaossa osakkaiden on allekirjoitettava jakokirja. Lisäksi kahden esteettömän todistajan tulee vahvistaa sopimusjaossa syntynyt jakokirja allekirjoituksillaan.
Pesänjako
Leski perii puolisonsa silloin, kun ensin kuolleella ei ole ollut rintaperillisiä. Myöhemmin lesken kuoltua on toimitettava pesänjako ensin kuolleen ja lesken sukuhaarojen välillä. Ensin kuolleen toissijaisilla perillisillä esim. sisaruksilla tai heidän lapsillaan tai lapsenlapsillaan on lähtökohtaisesti oikeus saada omaisuutta lesken pesästä samassa suhteessa, kuin missä ensiksi kuolleen jäämistö oli hänen kuolinhetkellään puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen. Pesänjaossa on mahdollisesti huomioitava muun muassa lesken puolisonsa kuoleman jälkeen saamat lahjat ja perinnöt sekä lesken tekemät lahjoitukset.
Sukupolvenvaihdokset
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä säädetään yrityksen ja maatilan sukupolvenvaihdokseen liittyvästä huojennuksesta. Huojennuksen tarkoituksena on tukea maatalouden ja yritystoiminnan jatkamista. Huojennuksen saamisen edellytyksenä on, että perinnönjättäjä tai lahjanantaja on harjoittanut vaadittua toimintaa ennen kuolemaansa tai lahjoitusta. Ainoastaan hetkellinen perusteltu keskeytyminen toiminnassa ennen luovutusta voidaan katsoa säännöksen soveltamisen kannalta hyväksyttäväksi. Lahjan/perinnönsaajan ei tarvitse olla luovuttajalle sukua, mutta hänen tulee jatkaa toimintaa verotuspäätöksen toimittamisen jälkeen vähintään 5 vuotta. Tuloverolain 48 §:ssä säädetty verovapaus sukupolvenvaihdokseen liittyvästä luovutusvoitosta puolestaan edellyttää läheistä sukulaisuutta.
Vahingonkorvausneuvonta
Vahingonkorvausvastuu voi perustua vahingonkorvauslakiin, erityislakiin (esim. potilasvahinkolaki, rikosvahinkolaki) tai sopimusperusteiseen vastuuseen. Sopimusperusteisessa vastuussa sovellettavaksi voi tulla esim. kauppalaki tai kuluttajansuojalaki. Vahingonkorvausoikeudessa lähtökohtana on, että jokainen kärsii hänelle aiheutuneet vahingot itse, ellei hän voi osoittaa jonkun tahon olevan vastuussa vahingosta. Vahingonkorvauksen yhtenä päätavoitteena on saattaa vahingonkärsijä siihen asemaan, jossa hän oli ennen vahingon aiheutumista.
Verosuunnittelu
Verosuunnittelulla yhteisö tai yksityinen henkilö pyrkii minimoimaan verorasituksen siten, että valittu toimintatapa on sekä lain että lain hengen mukainen. Verosuunnittelua on hyvä tehdä tilannekohtaisesti esim. yritysjärjestelyjen yhteydessä ja tulevaisuuteen varautuen esim. laatimalla verotuksen huomioon ottavan edunvalvontavaltuutuksen.
