Mikä on perukirja?
Perukirja on asiakirja, joka laaditaan, kun joku on kuollut. Se toimii sekä veroilmoituksena perintöverotusta varten että luettelona vainajan omaisuudesta, veloista ja perillisistä.
Perukirjaan merkitään:
- vainajan ja mahdollisen aviolesken varat ja velat kuolinhetken mukaisina
- aiemmin kuolleen aviopuolison kuolinpesän varat ja velat, jos ositusta ei ole toimitettu vainajan (lesken) eläessä
- kuolinpesän osakkaat eli ne, joilla on oikeus vainajan omaisuuteen
Perukirjan tiedot vaikuttavat siihen, kenelle perintövero määrätään ja kuinka paljon.
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Kuolinpesän osakkaita ovat:
- vainajan lakimääräiset perilliset (esimerkiksi lapset)
- henkilöt, joille on testamentilla määrätty omaisuutta (yleistestamentin saajat)
- eloonjäänyt puoliso, jos jommallakummalla puolisolla on ollut avio-oikeus toisen omaisuuteen
Osakkuus säilyy, vaikka perillinen olisi syrjäytetty testamentilla, niin kauan kuin asiasta on riitaa.
Myös eronnut aviopuoliso voi olla osakas, jos omaisuuden ositusta ei ole tehty ja hänellä on vielä avio-oikeus vainajan omaisuuteen.
Mitä liitteitä perukirjaan kuuluu?
Lakiin on kirjattu, mitä asiakirjoja perukirjaan pitää liittää. Hyvin tehty perukirja sisältää kaikki asiakirjat, joilla voi olla merkitystä myöhemmässä osituksessa tai perinnönjaossa. Näitä ovat esimerkiksi:
- testamentti
- avioehtosopimus
- henkivakuutuksen edunsaajamääräykset
- lahjakirjat ennakkoperinnöistä
- muut avio-oikeuteen liittyvät asiakirjat
Mitä perunkirjoituksessa tapahtuu?
Perunkirjoituksessa ei tehdä lopullisia päätöksiä omaisuuden jaosta, mutta osakkaiden kannattaa ilmoittaa omista oikeuksistaan.
Esimerkiksi:
- leski voi ilmoittaa käyttävänsä hallintaoikeutta yhteiseen kotiin
- perillinen voi hyväksyä testamentin tai luopua perinnöstä
Perukirja ja verotus
Perukirjassa arvioidut omaisuuden arvot vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon perintöveroa joutuu maksamaan.
Arvostaminen vaikuttaa myös myöhempään verotukseen, jos omaisuutta myöhemmin myydään.
Jos esimerkiksi perintönä saatu kiinteistö myydään, perintöverotuksessa vahvistettu arvo toimii hankintahintana. Tämä arvo vaikuttaa siihen, kuinka paljon myyntivoittoveroa joutuu maksamaan.
Esimerkki
- Taina kuoli 3.1.2020.
Hän testamenttasi kesämökin tyttärelleen Marille ja muun omaisuuden pojalleen Jaakolle. - Mökin arvo merkittiin perukirjaan 60 000 euroksi.
- Mari maksoi perintöveroa 3 500 euroa.
- Vuonna 2021 Mari myi mökin 110 000 eurolla.
→ Hän joutui maksamaan luovutusvoittoveroa 15 800 euroa, koska myyntivoittoa tuli 50 000 euroa. - Yhteensä Mari maksoi veroja 19 300 euroa.
Jos mökki olisi perukirjassa arvostettu oikeaan, 110 000 euron arvoon:
- Mari ei olisi joutunut maksamaan myyntivoittoveroa
- Perintövero olisi ollut noin 10 000 euroa
- Kokonaisuudessaan hän olisi säästänyt noin 9 300 euroa
👉 Huom! Perukirjassa tehdyt virheelliset arvot voi vielä korjata.
Verohallinnolta voi pyytää perintöveron oikaisua kolmen vuoden kuluessa kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta.
Perunkirjoituksen määräajat ja vastuut
Perunkirjoitus täytyy pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Valmis perukirja on lähetettävä Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Molempiin määräaikoihin voi tarvittaessa hakea lisäaikaa Verohallinnolta.
Jos perunkirjoitusta ei toimiteta ajoissa:
- perunkirjoitusvelvollinen (yleensä se osakas, joka hoitaa pesän asioita, usein leski)
voi joutua henkilökohtaisesti vastuuseen vainajan veloista - väärien tietojen antamisesta tai asioiden salaamisesta voi myös seurata vastuu
Perukirjan lähettäminen Verohallinnolle on pesän ilmoittajan tehtävä.
Jos se jätetään toimittamatta, myöhästyy tai on puutteellinen, Verohallinto voi määrätä myöhästymismaksun tai veronkorotuksen.
Lue lisää:
Kun läheinen on kuollut – miten voimme auttaa?
Palvelumme – ota yhteyttä
