Perukirja on veroilmoitus perintöverotuksen toimittamista varten. Lisäksi perukirja on pesänselvitystä ja perinnönjakoa palveleva omaisuus- ja osakasluettelo. Perukirjasta ilmenevät perittävän ja mahdollisen lesken varat ja velat sekä perittävän kuolinpesän osakkaat. Perittävän varat ja velat merkitään ja arvostetaan perukirjaan sellaisina kuin ne olivat perittävän kuolinhetkellä. Samoin toimitaan aviolesken osalta. Perukirjasta ja sen liitetiedoista ilmenevät ne perilliset ja muut henkilöt, kuten testamentin- ja henkivakuutuskorvaustensaajat, joille perintövero määrätään.
Kuolinpesän osakkaat
Kuolinpesän osakkaita ovat lakimääräiset perilliset ja yleistestamenttimääräyksellä omaisuutta saavat sekä eloonjäänyt puoliso, jos vähintään toisella puolisoista oli avio-oikeus toisen omaisuuteen. Perillisellä on osakkaan asema myös silloin, kun perittävä on syrjäyttänyt hänet testamentilla. Perillisen osakkuus jatkuu tällöin niin kauan kuin riidanalaisuus kestää (KKO 2007:99). Myös eronnut aviopuoliso voi olla entisen aviopuolisonsa kuolinpesän osakas avio-oikeuden perusteella, jos eronneiden puolisoiden välillä ei ole toimitettu omaisuuden ositusta.
Perukirjan liitteet
Perintökaaren (PK) 20:5:ssä ja myös perintöverotusta koskevissa säädöksissä säädetään perukirjaan liitettävistä asiakirjoista. Hyvin laadittu perukirja sisältää tiedot kaikista oikeudellisesti merkityksellisistä asiakirjoista, joilla on vaikutusta myöhemmin toimitettavaan ositukseen tai erotteluun ja sen jälkeiseen perinnönjakoon. Tällaisia asiakirjoja ovat muun muassa testamentti, avioehtosopimus, henkivakuutuksen edunsaajamääräykset, ennakkoperintöinä huomioon otettavia lahjoja koskevat lahjakirjat sekä mahdolliset muut avio-oikeusmääräyksiä sisältävät asiakirjat.
Oikeuksiin vetoaminen
Perunkirjoituksessa ei tehdä pesänselvitykseen ja/tai perinnönjakoon suoraan vaikuttavia juridisesti merkityksellisiä ratkaisuja. Osakkaiden kannattaa kuitenkin vedota laissa säädettyihin oikeuksiinsa perunkirjoitustilaisuudessa. Leski voi esimerkiksi ilmoittaa käyttävänsä PK 3:1a:ssä säädettyä hallintaoikeutta ja rintaperillinen voi hyväksyä testamentin ja/tai ilmoittaa luopuvansa perinnöstä.
Perukirja ja verosuunnittelu
Perukirjaan tehtävillä omaisuuden arvostamisilla voi myös toteuttaa jäämistösuunnittelua. Perukirjassa tehty arvostamisratkaisu vaikuttaa käytännössä suoraan toimitettavaan perintöverotukseen ja perintöveron määrään. Lisäksi arvostamisratkaisu vaikuttaa välillisesti myöhempään tuloverotukseen, erityisesti luovutusvoiton verotukseen. Kun perintönä saatu omaisuus myöhemmin myydään, sen hankintamenona pidetään perintöverotuksessa vahvistettua arvoa. Lisäksi perintöverotuksessa vahvistettua arvoa käytetään juoksevassa tuloverotuksessa omaisuuden hankintamenona (poistopohjana) esimerkiksi tilanteessa, jossa perintönä saatu kiinteistö myöhemmin vuokrataan tai siirretään elinkeinotoiminnan käyttöön. Perukirjan arvostamisratkaisuilla on näin ollen merkitystä myös verosuunnittelun näkökulmasta. Alla oleva esimerkki havainnollistaa sen, että aina ei kannata pyrkiä minimoimaan perintöverojen määrää.
- Taina kuoli 3.1.2020. Tainan laatiman testamentin perusteella kesämökkikiinteistö tuli luovuttaa hänen tyttärelleen Marille ja loppuomaisuus tuli luovuttaa hänen pojalleen Jaakolle.
- Kesämökkikiinteistö arvostettiin perukirjassa alakanttiin 60 000 euron arvoiseksi ja Verohallinto myöhemmin vahvisti kiinteistön perintöverotusarvoksi 60 000 euroa.
- Marille määrättiin saamastaan kiinteistöstä perintöveroja 3 500 euroa.
- Kesällä 2021 Mari myi mökkikiinteistönsä 110 000 eurolla. Verohallinto määräsi Marille luovutusvoittoveroa 15 800 euroa (0,3 x 30 000 € + 0,34 x 20 000 €) 50 000 euron myyntivoiton (110 000 € – 60 000 €) johdosta.
- Mari maksoi veroja yhteensä 19 300 euroa (3 500 € + 15 800 €).
- Jos mökkikiinteistö olisi perukirjassa arvostettu 110 000 euron arvoiseksi, Marin ei olisi katsottu saaneen myyntivoittoa, eikä hänelle olisi määrätty luovutusvoittoveroa.
- Marin perintöverojen määrä olisi tällöin ollut 10 000 euroa (3500 € + 0,13 x 50 000 €), mutta kokonaisuudessaan Mari olisi säästänyt 9 300 euroa.
- Huom! Perittävän kuolinvuotta seuraavan vuoden alusta lukien on kolme vuotta aikaa pyytää Verohallinnolta perintöveron oikaisua ja pyrkiä näin korjaamaan ”virheelliset” arvostamisratkaisut ja verotappiot.
Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus
Perunkirjoitus on toimitettava kolmessa kuukaudessa kuolemantapauksesta lukien. Perukirja on puolestaan toimitettava Verohallinnolle yhden kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. Verohallinnolta voi hakea pidennystä molempiin määräaikoihin.
Perunkirjoitusvelvollinen osakas vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimituttamisen määräajassa. Sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan valalla perukirjan vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan. Perunkirjoituksen toimituttamisvelvollisuus on pääsääntöisesti sillä osakkaalla, jonka hoidossa jäämistöomaisuus on. Jos esimerkiksi leski on kuolinpesän osakas ja hän hoitaa kuolinpesän asioita, niin toimituttamisvelvollisuus on muodollisesti hänellä.
Pesän ilmoittajan on lähetettävä perukirja Verohallinnolle. Jos perukirja jätetään lähettämättä tai se annetaan säädettyjen määräaikojen jälkeen taikka puutteellisena, voidaan laiminlyönnistä määrätä myöhästymismaksu tai veronkorotus.
