On mahdollista, että ositusperusteen syntyhetken ja osituksen välisenä aikana toinen ositustaho pyrkii hukkamaan omaisuutta toisen vahingoksi. Avioliittolain (AL) vastikesäännöksiä tai AL 40a §:ää ei voida soveltaa tällaisiin tilanteisiin. Kyseisenä ajanjaksona tehtyihin omaisuuden määräämistoimiin voidaan kuitenkin puuttua restituutioperiaatteen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että osituslaskelma tehdään ikään kuin hukattu omaisuus olisi yhä tallella. Hukattu omaisuus arvostetaan ensiksi osituksen toimittamishetken arvoon ja sitten lisätään fiktiivisenä suureena ositettavaan varallisuuteen. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1978 II 38 on ymmärrettävissä siten, että restituutioperiaatetta voidaan myös painavista syistä soveltaa ennen ositusperusteen syntyä tapahtuneisiin hukkaamisiin. Soveltaminen tällöin kuitenkin edellyttää puolison vallintaoikeuden tuntuvaa väärinkäyttöä.
Lahjat ja alihintaiset luovutukset ovat toimia, joihin restituutioperiaatetta voidaan luontevasti soveltaa. Restituutioperiaatteen soveltaminen voi tulla kyseeseen myös muissa kuin varsinaisissa omaisuuden hukkaamistapauksissa. Fiktiivinen laskennallinen palautus voidaan tehdä muun muassa silloin, kun puoliso tai kuolinpesä ensin kuolleen puolison kuoleman ja osituksen välisenä aikana avio-oikeuden alaista omaisuutta käyttäen parantaa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Lesken on myös mahdollista tietyissä tilanteissa vedota restituutioperiaatteeseen, vaikka hän olisi itse ollut osallisena toimessa, josta myöhemmin vaatii hyvitystä. Kyseisen kaltainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun perittävälle kuuluneella AO-omaisuudella parannetaan jäämistöön kuuluvaa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai maksetaan perittävältä jäänyttä velkaa. Tällaisissa tilanteissa on usein kysymys toimista, jotka ovat myös lesken kannalta olleet tarkoituksenmukaisia, ja joita hänellä ei ole ollut syytä vastustaa. AO-omaisuuden väheneminen ei silti tällöinkään saa pienentää lesken avio-osaa.
