Varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun roolit edunvalvontavaltuutuksessa

Varsinainen valtuutettu ei voi edustaa päämiestään esteellisyystilanteissa. Muun muassa tästä johtuen edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain 4.1 §:n mukaan valtuuttaja voi nimetä varavaltuutetun. Saman säännöksen nojalla valtuuttaja voi myös nimetä toissijaisen valtuutetun esimerkiksi sen varalta, että varsinainen valtuutettu luopuu tehtävästään. Varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun tehtävän välinen eroavaisuus on siis siinä, että varavaltuutettu on tarkoitettu väliaikaiseksi ja toissijainen valtuutettu pysyväksi järjestelyksi. Varavaltuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi on mahdollista nimetä sama henkilö. Jos näin tehdään, niin kyseinen henkilö hoitaa valtuutetun tehtäviä aluksi silloin, kun varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt ja pysyvän esteen sattuessa valtuutetun tehtävien hoitaminen siirtyy lopullisesti hänelle.

Varavaltuutettuja tai toissijaisia valtuutettuja on mahdollista nimetä useampia. Tällaisessa tilanteessa valtakirjassa kannattaa esittää heidän keskinäinen ensisijaisuusjärjestyksensä. Jos ensisijaisuusjärjestyksestä ei tehdä nimenomaista määräystä, niin se pyritään jälkeenpäin ratkaisemaan valtakirjan tulkinnalla. Jos ei löydetä perusteita päätyä muunlaiseen tulkintaan, niin ratkaisevana tekijänä pidettäneen sitä järjestystä, jossa varavaltuutetut tai toissijaiset valtuutetut on valtakirjassa mainittu.

Kun varavaltuutetuksi ja toissijaiseksi valtuutetuksi nimetään eri henkilöt, niin valtakirjassa olisi tarkoituksenmukaista määritellä varavaltuutetun tehtävä niin, että hän toimii valtuutettuna myös varsinaisen valtuutetun jälkeen valtuutetuksi tulevan toissijaisen valtuutetun tilapäisten esteiden ajan. Valtakirjaa olisi myös perusteltua tulkita tällä tavalla, ellei siitä nimenomaisesti ilmene, että varavaltuutetun on tarkoitus toimia valtuutettuna ainoastaan varsinaisen valtuutetun ollessa tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.

Lähtökohtaisesti varavaltuutetun ja toissijaisen valtuutetun kelpoisuus katsotaan yhtä laajaksi kuin varsinaisen valtuutetun. On kuitenkin mahdollista laatia valtakirja, jonka mukaan varavaltuutetun tai toissijaisen valtuutetun kelpoisuus on suppeampi kuin varsinaisen valtuutetun. Mahdollista on myös laatia sellainen valtakirja, jossa toissijaisen valtuutetun tai varavaltuutetun tehtävät hajautetaan usealle eri henkilölle. Valtakirjassa valtuutettuja koskevat määräykset kannattaa kuitenkin laatia mahdollisimman yksinkertaisiksi ja selkeiksi, jotta jälkeenpäin vältytään hankalilta tulkintatilanteilta. Tehtävän siirtyminen valtuutetulta toiselle edellyttää aina, että Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen suhteessa toiseen valtuutettuun.