Laki edunvalvontavaltuutuksesta on tullut voimaan 1.11.2007. Kyseinen laki säätelee sen, mitä edunvalvontavaltakirjan tulee sisältää, että se katsotaan päteväksi edunvalvontavaltuutukseksi.
Edunvalvontavaltuutuksen vähimmäissisältö
Edunvalvontavaltuutus tulee tehdä kirjallisesti. Valtakirjassa tulee olla henkilötiedot valtuuttajasta ja valtuutetusta sekä mahdollisista vara- ja sijaisvaltuutetuista. Valtakirjasta on käytävä ilmi valtuuttamistarkoitus ja ne asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi edunvalvontavaltuutuksessa tulee olla määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Allekirjoittaminen ja todistaminen
Valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa tai tunnustettava siinä jo oleva allekirjoituksensa todistajille. Tämän jälkeen esteettömien todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Allekirjoitusten yhteyteen tulee kirjata todistamisen paikka ja ajankohta. Todistajille on kerrottava, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehty valtakirja. Todistajien tulee merkitä allekirjoituksiensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa. Todistajien ”klausuulissa” on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa todistaessaan. Lisäksi klausuuliin tulee sisällyttää kirjaus valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys.
Valtuutetun tai mahdollisten vara- ja sijaisvaltuutettujen allekirjoituksia ei tarvita edunvalvontavaltakirjassa.
Todistajien esteettömyys
Todistaja on esteetön, kun hän ei ole:
1) henkilö, joka on kahdeksaatoista vuotta nuorempi tai henkilö, joka ei henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään todistamisen merkitystä;
2) valtuuttajan puoliso;
3) valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso;
4) valtuutettu tai hänen puolisonsa; eikä
5) valtuutettuun tai hänen puolisoonsa 3 kohdassa mainitussa suhteessa oleva henkilö.
Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.
Todistajan esteettömyyden varmistamisessa kannattaa olla tarkkana. Jokaisen edellä mainitun viiden kohdan tulee ”täyttyä” kummankin todistajan osalta, muuten Digi- ja väestötietovirasto ei vahvista edunvalvontavaltuutusta, vaikka se olisi muilta osin oikein laadittu.
