Perintöoikeus

Testamenttiin, perunkirjoitukseen, ositukseen sekä perinnön- ja pesänjakoon liittyviä artikkeleita

Perunkirjoitus – mitä on hyvä tietää?

Mikä on perukirja? Perukirja on asiakirja, joka laaditaan, kun joku on kuollut. Se toimii sekä veroilmoituksena perintöverotusta varten että luettelona vainajan omaisuudesta, veloista ja perillisistä. Perukirjaan merkitään: Perukirjan tiedot vaikuttavat siihen, kenelle perintövero määrätään ja kuinka paljon. Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Kuolinpesän osakkaita ovat: Osakkuus säilyy, vaikka perillinen olisi syrjäytetty testamentilla, niin kauan Lue lisää

admin, sitten

Kun läheinen on kuollut – miten voimme auttaa?

Läheisen kuolema on aina raskas kokemus, ja surun keskellä voi tuntua ylivoimaiselta alkaa selvittää, mitä käytännön asioita pitäisi hoitaa ja missä järjestyksessä. Apua asioiden hoitamiseen on kuitenkin saatavilla. Aivan aluksi kuolemasta ilmoitetaan väestötietojärjestelmään. Sairaalasta tai hoitolaitoksesta tämä tapahtuu automaattisesti. Kuolemasta on hyvä ilmoittaa myös mm. pankkiin, vakuutusyhtiölle, vuokranantajalle sekä mahdolliselle Lue lisää

admin, sitten
Ennakkoperintö ja leski

Ennakkoperintövastike – ennakkoperintöön liittyvä lesken suoja

Jos ensin kuollut puoliso on antanut avioliiton aikana perintökaaren (PK) 6 luvussa tarkoitetun ennakkoperinnön, heikentää lahjoitus lesken asemaa, jos sitä ei oteta huomioon jäämistöosituksessa. Ennakkoperintö on ei-tavanomainen lahja, jonka perittävä on antanut eläessään rintaperilliselleen ja joka on otettava huomioon laskennallisena lisäyksenä määritettäessä perittävän kuoleman jälkeen perillisen arvomääräistä perintöosaa. Ennakkoperintö (lahja) Lue lisää

admin, sitten
Testamentti ja edunvalvontavaltuutus ovat oikeudellisia asiakirjoja

Testamentin moitekanteen nostamisesta

Testamentin moite on lähimpien perillisten määräaikaan sidottu ja perintökaaren 13 luvussa säännellyillä perusteilla testamentin saajaa vastaan ajama kanne. Moitekanteen tarkoituksena on testamentin pätevyyden selvittäminen. Kanteen sisältönä tulee olla joko väite siitä, että testamentin syntymisen edellytyksissä on puute tai, että testamenttia rasittaa muotovirhe. Näistä testamentin moiteperusteista olen kirjoittanut edellisessä artikkelissani. Testamentin moitekannetta Lue lisää

admin, sitten
Tuomioistuin päättää testamentin pätevyyden

Testamentin moiteperusteet

Perintökaaren 13:1:n mukaan testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi seuraavissa tilanteissa: 1) testamentintekijä ei ole ollut PK 9:1:n mukaan kelpoinen määräämään jäämistöstään; 2) testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa; 3) testamentin tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisyys tai testamentintekijän muu sieluntoiminnan häiriö; tai 4) testamentintekijä on pakotettu tekemään testamentti tai Lue lisää

admin, sitten
Testamentti tulee laatia säännösten mukaisesti

Testamentin muotovaatimukset

Muotovaatimukset lisäävät oikeuselämässä selvyyttä ja varmuutta, mutta niillä on myös haitallisia vaikutuksia. Muotovaatimukset hidastavat usein oikeustoimien tekemistä sekä tuottavat epämukavuutta ja mahdollisesti lisäkustannuksia oikeustoimeen osallisille. Muotovaatimukset saattavat myös vähentää toivottujenkin oikeustoimien tekemistä. Testamentin muotovaatimukset ovat suhteellisen tiukat ja niistä säädetään perintökaaressa (PK). Muotovaatimusten tavoitteet Aarnion ja Kankaan mukaan on olemassa Lue lisää

admin, sitten
Testamentti on hyvä perintösuunnittelun väline

Testamentin tulkinnasta

Vuoden 1935 lainvalmistelukunnan ehdotuksessa todetaan testamentin tulkinnasta muun muassa seuraavalla tavalla: ”Nyttemmin on kuitenkin vallitsevana se mielipide, että testamenttia on, mikäli testamentintekijän tarkoitus saadaan selvitetyksi, tämän mukaisesti noudatettava edellytyksin, että testamentti on muotonsa puolesta pätevä. Tulkinta ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että enemmän tai vähemmän irrallisten arvelujen perusteella tehdään suoranaisia Lue lisää

admin, sitten
Lapsen oikeus lakiosaan

Lapsen oikeus perintöön – perillisen lakiosaoikeus

Henkilön kuollessa häneltä jäänyt omaisuus jaetaan lähes poikkeuksetta tasan hänen lastensa kesken, jos henkilö ei ole testamentilla toisin määrännyt. Jos henkilö on testamentannut omaisuutensa kokonaan esimerkiksi jollekin yhteisölle, on hänen lapsillaan pääsääntöisesti kuitenkin oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesta perintöosan arvosta eli puolet siitä arvosta minkä lapsi saisi, Lue lisää

admin, sitten
Laadi testamentti ajoissa

Hätätilatestamentti

Perintökaaren 10:3:n mukaan henkilö, joka sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi on estynyt tekemästä testamenttia normaalimuodossa, saa tehdä sen hätätilatestamenttina suullisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä tai todistajittakin omakätisesti kirjoittamallaan ja allekirjoittamallaan asiakirjalla. Hätätilatestamentti tulee katsoa rauenneeksi, jos testamentin tekijällä on esteen lakattua kolmen kuukauden ajan ollut tilaisuus laatia Lue lisää

admin, sitten

Restituutioperiaate lesken suojana

On mahdollista, että ositusperusteen syntyhetken ja osituksen välisenä aikana toinen ositustaho pyrkii hukkamaan omaisuutta toisen vahingoksi. Avioliittolain (AL) vastikesäännöksiä tai AL 40a §:ää ei voida soveltaa tällaisiin tilanteisiin. Kyseisenä ajanjaksona tehtyihin omaisuuden määräämistoimiin voidaan kuitenkin puuttua restituutioperiaatteen avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että osituslaskelma tehdään ikään kuin hukattu omaisuus olisi yhä Lue lisää

admin, sitten
Call Now Button
Lakitoimisto JPH Oy
Powered by  GDPR Cookie Compliance
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.